Eveliina Kutila

Viestintävelho


1 kommentti

KEHU ITSEÄSI

Tuskaisin homma työnhakemisessa on itsensä kehuminen. Yllätän itseni sillä, että jopa viestinnän asiantuntijana se on minulle vaikeaa. Kyllähän minun pitäisi nyt osata muotoilla omat vahvuuteni sellaiseen muotoon, joka on rehellinen, muttei liioitteleva.

Eräässä työnhaussa piti listata sanoja, jotka kuvaavat minua. Koska touhu oli niin vaikeaa, etsin apua Facebookista ystäviltäni. Pyysin mainitsemaan sanan, joka tulee minusta mieleen. Vartissa sain tällaisen listan:

määrätietoinen
tehokas
oivaltava
hauska
eloisa
reipas optimisti
puhelias
vilkas
ihana
aikaansaava
monialainen

Työhakemukseen valitsin näistä aikaansaavan ja määrätietoisen.

Olen aikaansaava, koska mielestäni hommat pitää saada tehtyä kunnialla valmiiksi. Mikään ei riivaa mieltä pahemmin kuin kesken jääneet asiat. Tämä koskee kohdallani sekä kotona kesken olevia projekteja että töissä levällään olevia asioita.

Todiste tästä: tein graduni valmiiksi täysipäiväisen ja -päisen työn ohella kaukana yliopistostani, opiskelijakollegoistani ja työtäni ohjaavasta professorista. Graduprojektini Tampereen yliopistolla oli noin puolivälissä, kun sain töitä Rovaniemeltä ja muutin takaisin kotikaupunkiini syksyllä 2004. Väänsin sen talven aikana gradun valmiiksi ja loput esseet sivuaineisiin, ja valmistuin filosofian maisteriksi kesäkuussa 2005. Sosiaalinen elämä kärsi, mutta olen valmistunut yliopistosta maisteriksi.

Allekirjoitan myös väitteen määrätietoisuudestani. Pusken kohti tavoitetta, nautin ratkoa ongelmia, joita matkan varrella tulee esille ja nautin saavutetusta lopputuloksesta. Kun on välillä epäillyt homman järkevyyttä, tuskaillut deadlinen kanssa ja aina välillä saavuttanut tekemisessä ihanan flow-tilan, niin sitä mahtavammalta maaliin pääsy tuntuu.

Todiste: olen juossut kolme puolimaratonia ja syksyllä on tähtäimessä neljäs. Jokaiseen valmistautumisessa on tullut eteen jotain, joka on saanut epäilemään itseä. Niin vain olen jokaisen kipittänyt ihan aikatavoitteen mukaisesti maaliin. Sisulla painanut eteenpäin, kun usko on meinannut loppua reitin varrella. Ja nauttinut kuohuvat sen kunniaksi.

Näistä kolmas sana, jonka tunnen läheiseksi, on puhelias. Tykkään olla ihmisten kanssa tekemisissä ja minusta on hienoa jutella esimerkiksi kahvitauolla kollegoiden kanssa. Ihan ensimmäisellä tapaamisella tämä ei ehkä tule esille, sillä piirre vaatii vähän lämmittelyä ja vastapuolen tuntemista.

Todiste: jään jatkuvasti niin sanotusti suustani kiinni. Lähden toimittamaan minuutin asiaa kollegan kanssa ja palaan vartin päästä, kun juttu on rönsyillyt muihin aiheisiin. Onneksi osaan olla myös hiljaa, työt on jokaisella tehtävänä ja edes minä en osaa höpöttää puuta heinää samalla kun kirjoitan asiallista tekstiä, vaikka muuten olen aika monitaituri ja kykenevä tekemään montaa asiaa yhtä aikaa. Mutta nyt taisi lipsahtaa härskin omakehun puolelle 🙂