Eveliina Kutila

Viestintävelho

YLPEÄSTI HUMANISTI

Jätä kommentti

Olen ylpeästi humanisti ja kehtaan sen tunnustaa julkisesti. Uskon, että maailmassa tarvitaan humanististen aineiden osaajia, vaikka insinöörishenkiset sanoisivat mitä. Tarvitsemme tutkittua ja tulkittua tietoa siitä, miksi ihmiskunnan menneisyydessä tietyt asiat ovat tapahtuneet. Tarvitsemme filosofeja selittämään maailmaa ympärillämme. Antropologit tuottavat ymmärrystä, jonka pohjalta pystymme toimimaan toistemme kanssa.

Moni humanistisen polun valinnut on joskus katunut valintaansa. Osa katkerastikin, koska työt menevät niin sanottuja kovia aineita valinneille. Diplomi-insinööriä ja kauppatieteiden maisteria arvostetaan työmarkkinoilla enemmän. Olen nähnyt viestinnän työpaikkailmoituksia, joissa on luetultu soveltuvaksi koulutustaustaksi suurin piirtein kaikki muut yliopistotutkinnot paitsi FM. 

Olen alalla, jolle ei voi pätevöityä opiskelemalla tiettyä oppiainetta. Viestinnän tehtävissä toimitaan hyvin erilaisilla koulutustaustoilla ja jopa kokonaan ilman tutkintoa. Minusta on hienoa, että ympärillä on hyvin erilaisia aineita opiskelleita ihmisiä. Itse koen, että kirjallisuuden opiskelu on antanut viestinnän tehtäviin loistavan pohjan. Yhtä lailla kuin historiaa, kulttuurintutkimusta tai markkinointia opiskellut kollega, me kaikki olemme pätevöityneet alalle tekemällä viestinnän töitä. 

Oman osaamisen sanoittamisen tuska

Valitsin oman oppialani puhtaasti sen pohjalta, mikä minua kiinnostaa. En sen pohjalta, mikä olisi järkevää tai hyödyllistä. En koskaan uhrannut ajatuksia sille, että työllistyykö kirjallisuuden opiskelulla, va ikka moni 1990–2000-lukujen taitteessa kirjallisuutta opiskellut asiaa kipuilikin. Sen sijaan olen vuosien varrella kipuillut sen kanssa, miten muotoilen oman osaamiseni sellaiseen konkreettiseen muotoon, että muutkin sen ymmärtävät. 

Pääsin elokuussa kuuntelemaan keksijä, futuristi, säveltäjä ja startup-yrittäjä Perttu Pölöstä. Hän puhui siitä, kuinka tulevaisuudessa ymmärretään taideaineiden ja filosofian arvo paremmin kuin nyt. Hänen puheensa rohkaisi ajattelemaan, että ehkä jo lähitulevaisuudessa osataan katsoa pelkän tutkinnon tai tittelin taakse ihmisen osaamisen selvittämiseksi. Pölönen kertoi omalta kohdaltaan esimerkkinä kuinka säveltämisen opiskelu oli opettanut hänelle eniten yrittämisestä. 

Pölönen hahmotteli puheessaan tulevaisuuden lukujärjestystä, jossa oppiaineina olisi asioita, joiden arvo tulee kasvamaan. Hänen listallaan oli muun muassa tulkinta ja mediakriittisyys, myötätunto, tarinankerronta sekä kommunikaatio. Pölöstä kuunnellessa tuuletin sisäisesti, sillä nämä ovat asioita, joita olen opiskellut. 

Kirjallisuuden, historian ja mediakulttuurin opiskelu opettavat tulkitsemaan asioita, suhtautumaan analyyttisesti ympäröivään maailmaan sekä tunnistamaan hyviä tarinoita. Minä ja kanssahumanistit olemme siis edelläkävijöitä ja valmiita jo nyt tulevaisuuden työelämään, sen vuoksi meidän osaamistamme ei kannata väheksyä tai olla huomioimatta. 

#olenhumanisti

Hauska yhteensattuma on, että tällä viikolla pyörii sosiaalisessa mediassa Olen humanisti -kampanja, jolla nostetaan esiin humanistien osaamista ja merkitystä työelämälle. Kampanjalle on tarvetta, koska meidän osaamisemme on huonosti tunnettua ja pahimmillaan väheksyttyä. Kampanjan takana ovat Taide- ja kulttuurialan ammattijärjestö TAKU ry, Kieliasiantuntijat ry ja Museoalan ammattiliitto MAL ry. 

Lisätietoa Olen humanisti -kampanjasta

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s